CTS Uutiskirje

 

Maaskola jättäisi helteet Hispaniaan

 Energia-asiantuntija Kari Maaskola

Viileät olosuhteet ovat data center-bisneksen kannalta Suomen kuntien kilpailuvaltti. Mitä pidempään on kylmä, sitä vähemmän data centerit joutuvat käyttämään energiaa jäähdytykseen, jolloin käyttökustannukset pienenevät. Ei siis ihme, että useat data center-yritykset etsivät sijoittumispaikkakuntaa Suomesta.

-Vapaajäähdytyksessä hyödynnetään ympäristöstä saatavaa jäähdytysvettä tai ulkoilmaa, siis ilmaista ja vapaasti käytettävissä olevaa luonnon elementtiä, kertoo useissa palvelinkeskusprojekteissa työskennellyt CTS Engtecin energia-asiantuntija Kari Maaskola.

Kansainväliset datacenter –projektit ovat vauhdittaneet myös CTS Engtecin tuotekehitystyötä. Uusi IT-laitoksen jäähdytyskonseptin energiatehokkuus/kustannuslaskentasovellus on tuotekehityksen uusimpia saavutuksia ja otetaan käyttöön kevään aikana.

Suomessa energia ei kulu hukkaan

- Palvelinkeskukset kuluttavat massiivisia määriä sähköä prosessorien toimintaan. Lisäksi ilmastoltaan lämpimissä maissa konesalit kuluttavat jopa yhtä paljon energiaa muun toiminnan tarpeisiin, kuten jäähdytykseen, sähkönjakeluun ja valaistukseen.

- Suomessa oheiskulutuksen tavoite on alle 20 prosentissa. Palvelinkeskuksen suuret energiankulutusmäärät huomioiden on käyttökustannusten säästöpotentiaali melkoinen, kun sijoituspaikaksi valitaan ilmastoltaan ihanteellinen Suomi, sanoo Kari Maaskola.

IT-laitosten energiankäytön tehokkuutta arvioidaan ns. PUE-luvulla. Monissa lämpimissä maissa palvelinkeskusten PUE-arvo on 1,5-2. Lähempänä 1,0:a oleva PUE-arvo kertoo, että lähes kaikki energia kulutetaan tietojenkäsittelyyn. Suomessa päästään jo jäähdytyksen perusratkaisuilla tasolle 1,2.

Palvelinkeskukset mittaavat tarkasti PUE-arvoja ja esimerkiksi Google on tarkan seurannan ansiosta pystynyt vähentämään tämän oheistoimintaan kuluvan energian käytön kahteentoista prosenttiin.

Suomen kilpailukykyinen PUE-arvo selittyy jäähdytysveden hyvällä saatavuudella ja viileällä ilmastolla. IT-salin 25-30-asteinen jäähdytysilma riittää jäähdyttämään useimmat nykyiset ilmajäähdytteiset prosessorityypit. Tätä viileämpää ulkoilmaa on Suomessa tarjolla lähes ympärivuotisesti ilman lisäenergian tarvetta. Etelä-Suomessa hellepäiviä on tilastollisesti vain 17-18 päivää vuodessa.

Ulkoa ilmaista jäähdytystehoa

Vapaajäähdytys on tehokas ja ympäristöystävällinen ratkaisu erityisesti prosessien jäähdytykseen teollisuudessa. Vapaajäähdytyksessä hyödynnetään ympäristöstä saatavaa jäähdytysvettä tai ulkoilmaa, ja tätä luonnollista jäähdytystapaa täydennetään vasta tarvittaessa erillisellä usein sähkökäyttöisellä kylmäkoneikolla. Oheislaitteiden sähköenergiankulutus vapaajäähdytystä hyödynnettäessä on parhaimmillaan jopa alle 5 % IT-tehoon nähden.

Vapaajäähdytyspotentiaali on Suomessa suuri johtuen juuri ympäristöolosuhteista. Vuotuinen 100%:n vapaajäähdytyksen pysyvyys on parhaimmillaan yli 75%.

Useissa palvelinkeskusprojekteissa asiantuntijana työskennellyt Maaskola pitää viileän jäähdytysveden käyttömahdollisuutta suoraa ilmajäähdytystä jopa hivenen parempana. Tällöin vältytään suurien ilmamäärien läpivirtaukselta ja suodatuksilta sekä IT-laitteiden likaantumiselta. IT-keskuksesta muodostuu hermeettisempi ja suojatumpi ympäristön ilmaan ja sen saastumiseen nähden.

Rannikolla ja virtaavien vesistöjen yhteydessä sijaitsevat kunnat ovat Maaskolan mukaan jäähdytyksen kannalta etulyöntiasemassa, kun datacenter-yritykselle etsitään optimaalisinta sijoituspaikkakuntaa.

-Jos päästään imemään syvänteistä 10-15-asteista vettä, paranee energiatehokkuus huomattavasti, hän sanoo. Vapaajäähdytyksen käyttöpotentiaali on tällöin käytännössä ympärivuotista ja PUE-luku jopa alle 1.1.

Tier-luokan vaatimustaso vaihtelee

CTS Engtecin asiantuntemus isojen, kansainvälisten IT-yhtiöiden palvelinkeskusten suunnittelijana täyttää asiakkaiden TIER-vaatimukset. IT-keskuksen TIER-luokka kuvaa laitteiston käyttövarmuustasoa.

-Energiatehokkuutta lasketaan eri kokonaisvaihtoehtoja analysoimalla ja niistä valitaan asiakkaan asettamien kriteerien mukaan parhaiten soveltuva vaihtoehto. Selvitys osoittaa, mikä on käyttökustannuksiltaan edullisin vaihtoehto laitteistokanta huomioiden. Aina IT-yritykset eivät tavoittele korkeinta TIER-luokkaa kustannusten takia, Maaskola sanoo.

-Moni isompi IT-yritys jakaa samat trackin sisällöt esimerkiksi Hollantiin ja Suomeen, jolloin toisesta maasta tehdään varmuusvarasto eikä yhden laitoksen TIER-arvolla ole niin suurta merkitystä. Tällöin laskemme vaihtoehdon näillä kriteereillä. Jos yrityksen data on vain yhdessä paikassa, tarvitaan ehdottomsati sisällä varmennettu järjestelmä ja riskien minimoimiseksi myös jäähdytyksen TIER-luokan vaatimustaso nousee korkeaksi.

Suomen etulyöntiasema uhattuna

Teknologian kehitys voi olla yllättäen uhka Suomen ainutlaatuiselle asemalle IT-yritysten onnenmaana.

- Prosessorien jäähdytys on mahdollista tulevaisuudessa toteuttaa kytkemällä jäähdytysvesi trackin runkopalkkeihin. Jos pienetkin laitteet siirtyvät tähän menetelmään ja teknologia kehittyy mahdollistamaan tämän, niin ilmaa väliaineena käyttävä jäähdytystapa häviää. Tällöin jo 25-35-asteinen jäähdytysvesi riittää prosessorien johtumalla tapahtuvaan jäähdytykseen.

Tällaisia alueita on maapallolla tarjolla muitakin kuin pohjoinen vyöhyke. Toki Suomi tarjoaa paljon muitakin etuja, kuten sähkön saatavuus, maanjäristysriskin puuttuminen, koulutettu työvoima ja vakaa yhteiskuntajärjestys, joita IT-toimijat arvostavat.

- Laitekehitys on riski Suomen eritysasemalle. Näkisin, että meillä on etulyöntiasema seuraavat 5-10 vuotta, jolloin Suomen kannattaisi hyödyntää tämä ainutlaatuinen ilmasto-olosuhteiden luoma tilaisuus ja hankkia maahan mahdollisimman paljon kansainvälisiä palvelinkeskusyrityksiä, painottaa Maaskola.

-Tänne asettuneet  IT-toimijat eivät olosuhteiden pysyessä hyvinä enää vaihda sijaintipaikkaansa, mutta kynnys uusien yritysten Suomeen sijoittumiselle voi nousta.

Kymenlaakso on datacenterien onnen maa

Maaskolan mielestä Kymenlaaksolla on erittäin hyvät mahdollisuudet saada alueelle lisää palvelinkeskuksia.

-Kymenlaakso on otollinen sijoituspaikka, koska täällä on tarjolla useita pysähdyksissä olevia teollisuuslaitoksia, joilla on valmiina useita sähkönsyöttömahdollisuuksia ja vapaajäähdytysratkaisuja. Tarvittaessa lisähallien rakentaminen olemassa olevan infran viereen on pieni investointi. Palvelinkeskus voi sijaita vaikka kaupungin sydämessä, koska se ei liikuttele isoja tavaravirtoja ja logistiikkatarve on vähäistä.

Eri maista tulevat IT-yritykset tuovat mukanaan omat liiketoimintatapansa.

- Datacenter-yrityksen intresseissä voi olla  teollisuuskiinteistön rakennuskannan ja sen maa-alueiden omistus ja toiminnan sataprosenttinen hallinta tai vain pelkkien jäähdytysratkaisujen ja sähkönsyöttöratkaisujen osto halutulla TIER-luokalla paikalliselta energiayhtiöltä. Asiakkaan tarpeista lähtevä erilaisten vaihtoehtojen aktiivinen tarjoaminen on energiayhtiöiden, kaupunkien ja alihankkijoiden yhteinen etu kilpailtaessa palvelinkeskuksen saamisesta omalle alueelle, sanoo energia-asiantuntija Kari Maaskola CTS Engtecistä.

 

Tiedustelut:

Kari Maaskola, Energy Specialist, CTS Engtec Oy
kari.maaskola@ctse.fi
Mob. + 358 400 639 959