CTS Uutiskirje

 

Pehmokaupunkiin nousi maailmanluokan puupaviljonki

Mänttä on yksi suomalaisen metsäteollisuuden vanhimmista paikkakunnista. Metsä Tissuen pehmopapereita tuottava tehdas seisoo edelleen kylän paraatipaikalla, johon G.A.Serlachius perusti puuhiomonsa 1868.

Sadan vuoden aikana Mänttä on noussut myös suomalaisen taiteen keskiöön. Tänä kesänä  kirjaimellisesti metsän keskellä sijaitsevaan kaupunkiin tulee varmasti kiemurtelemaan pitkiä autoletkoja, sillä Serlachius-säätiön uusi taidemuseo Göstan paviljonki on näkemisen arvoinen sekä rakennuksena että hulppean nykytaiteen näyttelyn kannalta.

Vanhan Joenniemen kartanon kylkeen noussut taidemuseo on 6000 neliöinen puurakennus. Paviljongin rakenteet ovat liimapuuta ja verhoilu pintakäsiteltyä pystylaudoitusta.

Puun valintaa rakennusmateriaaliksi pitää Serlachius-säätiön edustaja Henrik de la Chapelle luonnollisena valintana.

- Kun ajatellaan paikkakunnan historiaa, moderni puurakennus sopii juuri tänne. Lopputulos on täydellinen. Paviljonki on vuorovaikutuksessa vanhan kartanon ja luonnon kanssa.

Puun ja lasin vuoropuhelu

Göstan paviljongin suunnittelusta vastasi barcelonalainen arkkitehtitoimisto MX_SI, joka valittiin kansainvälisen kilpailun voittajaksi 579 ehdotuksen joukosta.

Lopputuloksena on puistossa polveileva, 135 metriä pitkä puupaviljonki, jonka lasipinnoista heijastelee ympäröivä luonto.

Arkkitehti Héctor Mendoza on avajaispuheessaan välillä lähes sanaton, sillä tavoitteeksi asetettu uuden rakennuksen, maiseman ja vanhan kartanon vuoropuhelu onnistui suunniteltua paremmin.

- Lopputulos on kauniimpi kuin piirustuspöydällä uskoimmekaan, sanoo Mendoza ja kertoo olleensa yllättynyt valinnasta, koska toimisto oli aiemmin keskittynyt kaupunkirakentamiseen.

- Olimme tottuneet käyttämään betonia ja terästä. Puun käyttö tuli kilpailusäännöistä ja kun ymmärsimme sen paikallisena materiaalina sopivan juuri tänne puunjalostuspaikkakunnalle, pidimme sitä hyvänä ideana. 

- Tämä hanke oli meille oppimisprosessi tekniikasta, kuinka rakennetaan puusta massiivinen rakennus ja kyetään suojaamaan taideteoksia haastavassa ilmastossa, kuvailee Mendoza.

Urakoitsijat epäilivät liimapuuta

Rakennuksessa on 101 liimapuukehää, osin näkyvissä, osin rakenteissa piilossa. Liimapuut kantavat rakennusta, luovat tilaa ja antavat sille sen ominaisluonteen.  Välipohjat ovat betonista ja ne on liitetty puiseen tukirankaan. Rakennuksessa ei ole suoria nurkkia.

Arkkitehti Hector Mendozalle  liimapuutekniikka oli uusi kokemus.

 - Suunnitteluvaiheessa monet urakoitsijat kyseenalaistivat puun käytön. Liimapuuta on totuttu käyttämään teollisuus- tai urheilu tiloissa, joten käyttö museossa yllätti heidät. Koko rakennuksen konsepti lepää liimapuurakenteen varassa.  24:n metrin jännevälin toteuttaminen liimapuulla tarjosi meille paljon avointa arkkitehtonista tilaa käyttöön.

- Puun piti näkyä myös julkisivussa, joten  laitoimme puuelementtejä toistamaan sisäpuolen struktuuria. Julkisivussa on kierteisiä kuusilautoja 1,3 metrin välein. Kaiken tämän toteuttamista helpotti rakennesuunnittelussa käytetty 3D -tekniikka, jonka ansiosta pääsimme millimetrin tarkkaan toteutukseen puurakentamisessa.

Selluloosa yhdistetään muoviin

Tulevaisuuden rakentamiseen kuuluvat Mendozan mielestä energiatehokkaat ja energiaa säästävät ratkaisut.

- Puu johtaa tätä kilpailua. Kestävän ja ekologisen rakentamisen ratkaisuissa kannattaa tutkia  satoja vuosia käytössä olleita materiaaleja ja rakennustekniikoita. Ei ole tarvetta muuttaa olemassa olevia rakennustapoja täysin, vaan meidän pitää analysoida, mitä osia voimme käyttää modernista rakennustekniikasta ja vanhoista rakennustekniikoista luodaksemme parhaan mahdollisen ratkaisun.

Mendoza muistuttaa tuotekehittelyssä olevista uusista materiaaleista, jotka korvaavat ennen käytettyjä materiaaleja.

- Olen nähnyt joitakin prototyyppejä kierrätysmateriaaleista rakennetuista rakennuksista, kuten muovista. Rakennusjätettä ei enää tule uuden teknologian myötä, koska sen voi käyttää uudelleen.

- Voimme myös minimoida materiaalien käyttöä, tehostaa resurssien käyttöä. Samoin voimme integroida eri materiaaleja, kuten selluloosapohjaisia materiaaleja muovin kanssa.

Taloja 3D-tulostimesta

Arkkitehtuurin ja rakentamisen kannalta Mendoza näkee digitaalisen teknologian avaavan uusia mahdollisuuksia arkkitehtuurin moni-ilmeisyyteen ja käyttökohteisiin.

 -  Nyt voimme rakentaa asioita millimetrin sadasosan tarkkuudella, joita et edes voi nähdä ihmissilmällä. Esimerkiksi 3D-printtaus ja plasmaleikkurit tulevat yhä yleisemmiksi ja sopivat pientenkin budjettien rakennuskohteisiin.

Printtausteknologian myötä rakentamiseen tulee paljon uusia materiaaleja, uskoo Mendoza.

- Se voi johtaa täysin uudenlaiseen arkkitehtuuriin. Rationaalisen arkkitehtuurin ajalla asiat tehtiin hyvin yksinkertaisesti rahan- ja energiansäästön vuoksi. Uudella teknologialla tämä voidaan tehdä vieläkin yksinkertaisemmin, kustannustehokkaammin ja nopeammin.

Rakennesuunnittelijan huippuinnovointia

Arkkitehti Pekka Pakkanen toimi espanjalaistoimiston suomalaisena yhteyshenkilönä hankkeen  toteutuksessa.

- Meidän työmme oli soveltaa puurakentaminen suomalaisiin säädöksiin. Kaikki puupinnat on palosuojakäsitelty ja esimerkiksi taidevarastoon rakennettiin vajaahappijärjestelmä, joka estää palon syttymisen, toteaa Pakkanen.

Pakkasen mukaan puurakentaminen on vahvassa kasvussa sen ominaisuuksien ansiosta.

- Puu on uusiutuva luonnon materiaali ja antaa paljon arkkitehtonisia mahdollisuuksia. Kehitimme A-Insinöörien rakennesuunnittelija Launo Laatikaisen kanssa uusia detaljeja ja tapoja yhdistää puurakenteita betonisiin välipohjiin. Välillä hukassa ollut puurakentamisen osaaminen on taas palaamassa, uskoo Pakkanen.

Serlachius -säätiön rahoittama Göstan paviljonki maksoi noin 20 miljoonaa euroa. Suunnitellun Helsingin Guggenheim-museon  kustannusarvio on 140 miljoonaa euroa ja Amos Anderssonin taidemuseon 50 miljoonaa euroa.

  

 

 

Serlachius-museot ovat avoinna:

kesäaikana 1.6. – 31.8. joka päivä kello 10 – 18

Joenniementie 47, Mänttä

03 488 6800

http://www.serlachius.fi/fi/

 

Kuvat:Audiomedia ja Serlachius-museot